Kahvi tippumaan vaan ja lupailen itselleni päikkärit sitten päivällä...
Aamulla viiden jälkeen...
Myöhemmin aamulla ehdottelen lenkkiä, saan mieheni mukaan
Hutia ei tarvi kauheesti houkutella mukaan
Karel on rakentanut monen monta lintupönttöä Iiriksen ja Veikon kanssa. Näissä pöntöissä on pehmukkeina Hutin karvoja. Lämpöisiä ja pehmoisia karvoja pikkulinnuille.
Vanhat sähkötolpat on hienoja
Takaisin kotiin
Huti on viisi vuotias estrellan vuoristokoita. Omapäinen, alkukantainen ja niin lutunen koira. Erittäin hyvä talonvahti, haukkuu kaikki traktorit, peräkärryt, asuntoautot ja pyöräilijät. Vahinko vain ettei Hutia voi pitää vapaana.
Aika monta kertaa Huti karannut aitauksestaan, mutta aina on onneksi palannut kotiin. Monta tarinaa on kerrottavana, jääköön toiseen kertaan.
Päivä meni nopeasti, viiden viikon flunssan/kooman jälkeen sainkin kaikenlaista aikaiseksi...kiikutin kesävaatteita vinttiin ja syksysempiä vaatteita alakertaan, kenkiä ylös ja alas, samoin takkeja...laitoin rievätaikinan jo illalla juurtumaan.pesin pari koneellista pyykkiä..imuroin auton, pesin sisältä ikkunoita myöten, huuhtelin kurat, aloin palella, karkasin sisälle. Karelille jäi auton varsinainen pesu. Aloin paistamaan ohrarieviä, tiskailin. Suunnittelin päikkäreitä, väsytti, paleli, sohva kutsui, vaan silloin soitti Matti ja pyysi mukaansa sienimetsälle, siellä kerättiin Irkun ja Veikon kanssa suppiksia.harmittelin kameran unohtumista....palatessa olikin sauna odottamassa ja olikin jo ilta. Päikkärit jäi. Huomenna on aikainen herätys, vaikka onkin sunnuntai ja ohjelmaa koko päivälle ja varmasti väsyttää heti aamusta. Mut jollei olis ohjelmaa, ja saisin nukkua niin heräisin vissin varmana taas ihan virkeenä. On se niin väärin...
Bella kyllä nukkui päiväunet, hämärä kuva, mut on siinä kissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti