sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Lauantaiaamun mustikkametsä
Äidin poimuri. Vanha ja kulunut, mutta hyvä. Sillä äitini poimi marjat. Äiti ja isä veivät meidät lapset aina pienestä pitäen metsään mukaan. Isä maksoi 20 penniä täyteen poimitusta mukista. Myöhemmin Terru-koira kulki vuoronperään isän ja äidin luona, piti huolen, etteivät eksy toisistaan. Äitini kun oli kuuro ja isä on kuuro
Vettä, hyttysmyrkkyä, ämpärit, poimurit mukaan...sit metsään
Pienistä kerta-annospusseista on talvella kätevä ripotella jäiset mustikat puuron tai jugurtin sekaan.
Kesänmakua
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti